Pesä Pienoinen

 

Miten tästä selviää?

Minkä tien valitsen, kun sattuma heittää arpaani lapsen menettämisen. Kun elämästä tulee elämänpituiset jäähyväiset.

Lapsen vakava sairaus, tieto sairauden etenemisestä sekä sen johtaminen ennenaikaiseen kuolemaan, on ollut elämäni kriisi. Traumaattisen kriisin uudelleensuuntautumisen vaiheessa lapsen sairaudesta on tullut osa perheemme elämää. Osa minun elämääni. Välillä suru tuntuu musertavalta, mutta elämässäni on paljon myös iloa ja voin ajatella tulevaisuuttakin. Suru vaihtelee ja on välillä kaukana ja välillä liian lähellä. Surun ja huolen kanssa on opittava elämään, jotta elämä ei ole pelkkää surua.

Kun tapahtuneen kanssa pystyy elämään

Usein vanhemmaksi tullessa voi kuulla sanat: ”Ei sillä sukupuolella ole väliä, kunhan on terve.” Mitä sitten, kun lapsi ei olekaan terve ja hänen elämänsä tulee päättymään ennen aikaisesti? INCL-lapset elävät yleensä noin 5-12-vuotiaiksi. Vaikeasti monivammaisen lapsen hoitaminen vuosien ajan on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Valitsenko sen tien, että pärjään ja pystyn itse? Kamppailen kaikesta ja lopulta tulee uupuminen. Erityislapsen vanhempana omaa pystyvyyttä täytyy arvioida. Täytyy uskaltaa vaatia ja ottaa vastaan ulkopuolista apua. Kun lapsen sairautta ei voi parantaa ja se johtaa ennen aikaiseen kuolemaan, täytyy löytää uusia ratkaisuja, jotta elämä ei ole pelkästään surua ja ongelmakehällä kulkemista.

Ratkaisukeskeisyydessä on kyse ihmisen ainutkertaisesta tilanteesta, jonka pohjalta luodaan eteenpäin johtavia askeleita. Lähestymistavassa etsitään voimavaroja, toiveita ja haaveita omista kokemuksista. Positiivinen psykologia on yksi vaikuttava alue ratkaisukeskeisyydessä. Siinä tunnistetaan vahvuuksia ja keskitytään myönteisiin asioihin. Myös toimiviin asioihin on hyvä keskittyä ja jatkaa niiden tekemistä. Kun näkökulmaa vaihtaa, voi vaikuttaa asioihin.

Lapseni on opettanut minulle ja läheisilleni paljon. Resilienssini eli selviytymiskyky, sopeutuminen muutoksiin ja kehittyminen vaikeuksien seurauksena on kehittynyt näiden vuosien aikana. Luulen että olen paljon vahvempi kuin ennen. Kohtaamani tilanteet ovat kasvattaneet resilienssiä. Käsitykseni hyvästä elämästä on muuttunut. Huomaan herkemmin hyviä asioita ihmisistä, joilla on haasteita esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Oppimiani asioita haluan hyödyntää työskennellessä sosiaalialalla.

Kiitollisuus

Kiitollisuus on hyvin merkittävä asia. Kun olen hyväksynyt vaikean ja surullisen asian elämässäni, voin vaikuttaa näkökulmaani ja nähdä asioita, joihin voin vaikuttaa. Mitä hyvää tämä musertava haaste on elämääni tuonut? Lapsen menettäminen, psyykkisesti ja fyysisesti rankka hoitaminen tuovat lopulta esiin kiitollisuuden ja hänen arvokkaan elämänsä huomaamisen. Lapseni elämä ei mennyt niin kuin minä olin sen ajatellut tai mistä haaveilin, mutta hänen tehtävänsä tässä elämässä on jotain erilaista ja olen siitä kiitollinen.

Kiitos kaikesta Eevi. Silmäni ovat auenneet uudella tavalla kohdata toinen ihminen.

Lähteet:

Kriisin vaiheet. 2021. Terveyskylä. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/apua-kriisiin/kriisin-vaiheet.

Lipponen, K. 2015. Ratkaisukeskeisyyden taustat. Julkaisussa Positiivisen psykologian voima. Toim. L. Uusitalo-Malmivaara. PS-Kustannus.

Rintahaka, J. 2021. INCL – Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi. Harvinaiskeskus Norio. https://www.norio-keskus.fi/tietoa/diagnoosikohtaista-tietoa/incl-infantiili-neuronaalinen-seroidilipofuskinoosi.html.